maanantai 22. toukokuuta 2017

Kevätterveisiä

Seuran johtokunta uudistui hieman vuodelle 2017. Pentti Jokikokko toimii puheenjohtajanamme ja varapuheenjohtajaksi valittiin Maisa Ruokola. Sihteerinä toimii Anu Uusitalo. Muut johtokunnan jäsenet ovat Kari Keinänen, Mirja Mikkonen, Maria Polvi, Eeva-Liisa Vilmi, Juha Viramo sekä Martti Väänänen. Kotisivumme tarkempine yhteystietoineen löytyy edelleen osoitteesta http://kiiminkiseura.blogspot.fi/. Tavoitteenamme on myös julkaista oma facebook-sivu toiminnastamme tiedottamista varten. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tiimoilta käynnistämme Minun Kiiminkini - Kotiseutu kuvina -hankkeen, josta tiedotamme tarkemmin lähiaikoina.

Tervetuloa mukaan toimintaamme!

Tuoreessa muistissa

Tuoreessa muistissa
Kiiminki-Seura osallistui 1.12.2013 Kiimingin seurakunnan Joulupolkuun toteuttamalla tapahtuman Jäälintalon pihapiirissä Heikkisentiellä. Paikalle saapui kaikkiaan nelisenkymmentä henkeä muistelemaan talon entistä elämää ja tapahtumia. Jäälintalo on yli 100-vuotias talovanhus. Talo on sijainnut Oulusta Kuusamoon kulkeneen talvitien varrella ja toiminut näin myös matkalaisten levähdys- ja kestityspaikkana. Rakennuksen omistaja Matti Virta kertoi Jäälin tilan historiasta oman sukunsa osalta. Matti Virran isoisä osti talon tiluksineen 1930-luvulla. Isoisä Virta oli lestadiolaisen herätysliikkeen innokas puuhamies ja talon pirtissä ja kesäisin myös elosuojassa pidettiin seuroja. Virta myi rantatontteja kaupunkilaisille tuttavilleen. Rantaan nousikin komea huvilarivistö. Kesäisin kulki Virran talolle Oulusta oma linja-autovuoro, joka kyyditsi huvila-asukkaita. Mielenkiintoista tarinaa kuulimme myös Tenho Jaakolalta, jonka vanhemmat ostivat Jäälintalon Virralta, kun Virta oli kunnostanut entisen  tallirakennuksen itselleen kesäasunnoksi. Jaakolan perheen nuorin tytär on syntynyt talossa vuonna 1962. Isä-Jussi haki kätilö Aino Korhosen mopedikyydillä Kiimingistä avustamaan kotisynnytyksessä. Myöhemmin Virta osti Jäälintalon takaisin Jaakolalta. Nuotion äärellä kävi innostunut puheensorina, kun nuoruuden tutut tapasivat toisiaan pitkästä aikaa. Mirja Mikkonen oli valmistanut taikinan, josta kukin sai paistaa tikkupullaa tulen loimussa. Tarjolla oli myös lämmintä glögiä. Ikävää oli se, että taloon ja muihin pihan rakennuksiin oli murtauduttu, ja rikottu sekä sotkettu paikkoja. Kuva (C) R. Polvi